Yrityksen strategian synnyttämisessä ja sen toimivaksi kasvattamisessa löytyy samaa analogiaa kuin meidän oman, henkilökohtaisen elämämme kohdalla. Ensin ollaan ns. ”pilke silmäkulmassa”. Sitten annetaan tuotoksen muhia useita kuukausia ja lopulta strategia synnytetään. Vaikka tähän prosessiin on käytetty paljon aikaa ja panoksia, niin liian usein varsinainen strategian syntymisen jälkeinen kasvatustyö jää vajaaksi. Niinhän meille ihmisillekin omassa kasvutarinassamme joskus käy.
Strategia on suunnitelma, kuinka tehtävä toteutetaan
Noin kymmenen vuotta sitten tein oman MBA-tutkielmani aiheesta ”Strategian toteuttaminen kilpailukykyä vahvistavan johtamisjärjestelmän avulla”. Ohjaajana toimi vuorineuvos Kari Neilimo. Käytiin todella hedelmällisiä keskusteluja aiheeseen liittyen. Muistan Karin, todella paljon strategiaprosesseja nähneenä, usein todenneen hiukan surullisenakin, että yritysjohto ei pidä strategian toteuttamisen johtamista ”oikeana työnä”.
Itse toimin tuolloin keskikokoisen, kotimaisen perhekonsernin henkilöstöjohtajana. Perinteisen HR-roolin lisäksi vastuulleni tuli myös strategian jalkauttamisen fasilitointi ja sparraus tytäryhtiöissä. Tällöin minullekin kirkastui, että strategian toteuttaminen läpi organisaation ei useinkaan ole kenenkään vastuulla… ainakaan siinä määrin, että se todella jalkautuu aina operatiiviseen tekemiseen asti. Strategia syntyy, mutta siitä ei kukaan ota koppia. Siis se kätilö, joka meistä jokaisen on avustanut liikkeelle, puuttuu.
Kun suurin huomio on strategiaa valmistelevassa työssä, niin helposti fokus strategian perimmäisestä tarkoituksesta, toteutuksesta, jää resursoimatta. Ollaan tyytyväisiä lähes satasivuiseen PowerPointiin strategisista analyyseistä ja korkealentoisista visioista. Aina ei muisteta omalle väelle kertoa edes ”valkoisella savulla”, että jotain uutta ja tärkeää on aloitettu. Savua tosin alkaa myöhemmin nousemaan monestakin suunnasta. Strategia on vasta suunnitelma, että mitä halutaan saada aikaiseksi ja miksi. Toteuttaminen vaatii vastauksia kysymyksiin… miten, kuka ja milloin.
Toteuttaminen vaatii valmentajan taitoja
Jos edelleen verrataan strategian toteuttamista ihmiselämän ensiaskeleisiin, niin keskeisimpiä kasvatustaitoja lienevät mm. aito tahto auttaa ihmisiä onnistumaan omassa tehtävässään, kykyjä tunnistaa mitä kukakin tarvitsee suhteessa tavoitteeseen sekä rohkeutta ja inspiraatiota toteuttaa sellaista uutta, mitä strategiapöydissä on unelmoitu.
Kenelle tällainen rooli organisaatiossanne sopii? Vai puuttuuko tämä rooli juuri sen takia, että strategian toteuttamisen prosessia ei ole katsottu tärkeäksi? Lapsenkaan kasvatus ei toimi, jos vastuuta pallotellaan sinne tänne. Kauan odotettu läpimurtostrategia musertuu siihen sopimattoman kulttuurin vuoksi. Siis lapsi menee pesuveden mukana. Suuret panokset ja vielä suuremmat odotukset jäävät toteutumatta. Ja vain siksi, että strategiasta ja sen toteuttamisesta ei pidetä huolta kuin omasta rakkaasta lapsesta.
”Ai kuinka ihana” strategia
Vastasyntynyttä ihaillaan ylisanoin sekä toivotellaan onnea ja menestystä. Niin kuin kaikki tiedämme, niin tämä ei vielä riitä loistavan tulevaisuuden saavuttamiseen. Myös strategian elämä kohtaa erilaisia haasteita, vaikka sen toteutumisesta pidettäisiinkin huolta. Olosuhteet muuttuvat, ihmisiä vaihtuu ja fokus herpaantuu. Vuosikymmenen paras strategia onkin parissa vuodessa uudistamisen tarpeessa. Sen alkuperäisen ihanuutta ei kannata jäädä haaveilemaan vaan luoda hyvän pohjatyön jatkoksi jatkuvasti uutta ja ajantasaista toimintaa. Ihaillaan mieluummin sitä, että taas ja tässä hetkessä onnistuttiin voittamaan haasteet. Olen ylpeä lapsestani juuri nyt.
Strategian toimivuus testataan markkinoilla ja asiakasrajapinnassa. Useimmiten tärkeät, hiljaiset signaalit ovat oman operatiivisen henkilöstön huomattavissa. Kulmahuoneen tai johtoryhmäkabinetin tiedossa ei ole kaikki olennainen. Yhtiön johdon pitää herkällä korvalla kuunnella oman organisaation strategiaa toteuttavaa tahoa. Eli jutella lapsensa kanssa, mitä seuraavaksi tarvitaan. Samalla henkilöstö kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja myös strategia saa liiketoimintaa tukevan tarkoituksen. Näin kaikki rakastavat strategiaa ja haluavat synnyttää niitä aina vaan lisää!